keskiviikko 23. heinäkuuta 2014

Meitä on kaksi, kammottavaksi - Talisker 25yo ja Talisker 10yo


Erikoiset tilanteet vaativat erikoiset viskit. Hyvän ystäväni mennessä viime viikonloppuna naimisiin, oli viskihullu ystäväni päättänyt tempaista Taliskerin 25:en auki. Bestmanin ominaisuudessa pääsin ns. hyville ja nektaria kaadetiin reilulla kädellä minunkin mukiini. Rinnalle napattiin vielä normi kymppi antamaan preferenssiä ja hieno minitasting oli pystyssä. Polttareissa anniskeluravintolassa nautittu Ardbeg Single Cask 1975 takasi sen, että itse juhlakalu ei viskien suhteen parempaa viikkoa voisi toivoa. Ja tämä kaikki hienon RoPS - Asteras pelin jälkimainingeissa!

Pari sanaa Taliskerista. Skyen saarelta tulee paljon jänniä juttuja, kuten viskilikööri Drambuie, sympaattinen koirarotu Skyenterrieri ja yksi lempitislaamoistani - Talisker. Viimevuosina lähinnä NAS-markkinoilla kunnostaunut (Storm, Dark Storm) tislaamo omaa erinomaisen perusrangen. 10-vuotias Talisker on mielestäni yksi parhaita "peruspullotteita". Lähteineni mukaan 25-vuotias otettiin mukaan 2004 ja sen "vuosikerrat" näyttävät ainakin internetin mukaan eroavan kovastikin toisistaan. Maistoon päässyt versio on lyöty pulloon 2005. Otetaan kuitenkin ensin käsittelyyn se peruskymppi.


On totuus ja rakkaus raukkoja varten, vaan tähdet ja galaksit kuningatarten.


Talisker 10yo

Tuoksu: Pihkaa, suolaa, mausteita, mietoa turvetta ja banaanilaatikkoa.

Maku: Pippuria, suolaa, toffeeta, makeaa hedelmäisyyttä ja kevyttä turpeisuutta. Loppumaultaan ärhäkkä ja lyhyt.

Taliskerin kymppi on hintaluokassaan huippuviski. Siitä löytyvä turpeeseen ja suolaan kiedottu pippurisuus on yksi miellyttävimpiä viskimaailmasta löytyviä makuyhdistelmiä. Siinä on kuitenkin yksi perustavanlaatuinen vika: se tuntuu suussa "väärältä". Vetinen, lyhyt ja ohut ovat adjektiiveja, joilla voisi kuvata tuntemuksiani kympin suutuntumasta. Maistuu oikealta, tuntuu vasemmalta.

Talisker 25yo (pullotettu 2005)

Tuoksu: Kuivempi kuin kymppi. Nahkaa, mausteita, kahvia. Lisäksi hento savuisuus, joka tuo mieleen reilulla vedellä sammutetun nuotion. Kompleksinen.

Maku: Reilusti pippuria ja mausteita. Suklaakahvi (Latte Macchiato tms.). Ilman vettä viski tuntuu itseasiassa aika tukkoiselta, eikä tuoksun lupaamaa kompleksisuutta näy missään. Jälkimaku on pitkä, mutta tylsä. Pippuria, pippuria ja pippuria.

Talisker 25yo vesilisällä: Teelusikallinen vettä näyttäisi avaavan tätä viskiä hurjasti. Tuoksuun tulee selkeää kukkaisuutta, joka mieleen apilan. Maussa avautuu Springbankmaisia vuoristoratoja, jotka leikittelevät keltaisten hedelmien, salmiakin, suolan ja pippurisuuden eri vivahteilla. Suutuntuma ei vedestä kärsi vaan viski tuntuu edelleen erittäin kehokkaalta ja pureksittavalta. Nam!

Olipas vaikea viski tämä 25yo. Ilman vettä ehkä suurimpia pettymyksiä, joita olen kohdannut. Odotukset olivat niin suuret. Vesilisällä huomattavasti parempi, mutta hiukan hämmentynyt olo tästä jäi. Kyseinen pullo on hankittu reilulla 100€:llä kolmisen vuotta sitten. Siihen hintaan tämä olisi nykyhinnoilla ryöstö. Nykyään tätä pulloa ei alle 300€:n löydä mistään. En kyllä tämän perusteella lähtisi moisia maksamaan vaan hakisin vaikka Alkosta 6 pulloa peruskymppiä. 

Huomenna sitten näissä tunnelmissa:


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti