tiistai 20. maaliskuuta 2018

Kuusi eurooppalaista viskikummajaista

Viskiä tislataan ympäri maailmaa. Isot otsikot menevät yleensä Skotlannin ohella Japanille, Yhdysvalloille, Irlannille ja Kanadalle. Myös Skandivaniasta löytyy todellisia viskihelmiä. Minkälaisia helmiä muualta maailmasta löytyy?  Pari viikkoa sitten oli tarjolla jotain oikeasti jännittävää, nimittäin kuusi kappaletta keskieurooppalaisia viskejä.

Ensimmäisenä lasiin pääsi saksalainen jyväviski Owen Single Single Grain Whisky. Berghof Rabelin tislaamolta tuleva viski pitää sisällään 85% vehnää ja 15% mallastettua ohraa. Olin ymmärtävinäni, että viski on majaillut keskipaahdetuissa ensimmäisen täytön saksalaislähtöisissä tynnyreissä. Minun saksankielentaitoni perustuu b-luokan aikuisviihteeseen ja natsidokkareihin, joten kannattaa tarkat speksit käydä tarkastamassa täältä.

Owen Single Grain Whisky
Owen Single Grain Whisky, 40%

Tuoksu: Aivan karmea paloviinan, voin ja kaurakeksien yhdistelmä. 

Maku: Hapan, raaka, viinainen. Ripaus kaurakeksiä erottaa lamppuöljystä.

Aivan kauhea viski. Älä osta, älä juo. 

Seuraavana vuorossa oli ikämerkitsemätön Aureum 1865. Juomaa valmistava Zieglerin tislaamo omaa pitkän historian, mutta viskiä tislaamon ensimmäinen viski julkaistiin vasta 2008. Maistossa ollut 2011 julkaistu nasu ei siis mikään iäkäs tapaus voi olla. Tislaamon omia sivuja voi käydä ihmettelemässä tästä

Aureum 1865

Aureum 1865, 43%

Tuoksu: Banaania, weetabixiä, hedelmäsmoothieta.

Maku: Hämmentävän yksioikoinen banaanitykittely. Ei muistuta oikein edes viskiä vaan tuo mieleen banaaniliköörin.

Jos tykkää banaanista niin tämä on varmasti hyvää. En oikein tiedä onko tällä viskin kanssa mitään tekemistä. Todella outo, mutta toisin kuin Owenin Single Grain, tämän maistoi mielellään jo kuriositeettina.

Seppo Rädyllä oli aikoinaan mielipiteensä Saksasta, ja viskin suhteen hänen kommentteihinsa on tämän maistelun perusteella helppo yhtyä. Onneksi seuraavaksi suunnattiin Belgiaan.

Ensimmäisenä belginä lasiin lyötiin Belgian Owl -tislaamon 3 vuotta kypsynyt ensimmäisen täytön  bourbontynnyrissä kypsytetty single malt. Tislaamon sivut toimivat ihan englanniksi. Suosittelen tutustumaan.

Belgian Owl, First Fill Bourbon Cask


The Belgian Owl, First fill Bourbon Cask, 36 months, 46%

Tuoksu: Tämän tunnistaa jo viskiksi. Tuttuja bourbontynnyröinnin nootteja: vaniljaa, toffeeta ja kevyttä mausteisuuttaa.

Maku: Vaniljaa, mausteita, hunajaa. Vahamainen suutuntuma, mutta kyllähän tämä tynnyriä vielä kaipaisi. Jää turhan nuoren oloiseksi.

Tämä oli jo viski. Toisena belginä maisteltiin perään Stokerij de Molenbergin 2nd Anniversary edition Fado Vivo. Tislaamon taakse kätkeytyy mielenkiintoinen tarina. Sen omistaa Het Anker, joka sattuu tekemään myös olutta. Heidän Gouden Carolus on myös suomalaisille tuttu tuotemerkki. Tarinan mukaan koko tislaamon idea lähti liikkeelle halusta tislata Gouden Caroluksen Trippeliä. Tältä pohjalta on päätynyt myyntiin jo useampi viski.

Fado Vivo on saanut osakseen 3 vuotta bourbontynnyriä, jonka jälkeen se on viimeistelty portviinitynnyreissä. Tarkat speksit näkee kätevästi tästä.

Stokerij de Molenberg 2nd Anniversary Edition Fado Vivo

Stokerij de Molenberg 2nd Anniversary Edition Fado Vivo, 46%

Tuoksu: Nyt on marjaa! Punaista sellaista. Mansikkaa, vadelmaa, kirsikoita.

Maku: Hapan. Marjat tuovat mieleen jopa kotiviinin mäskin happamuudessaan. Nuori. Jotain tuoretta yrttisyyttä on myös mukana. Suutuntuma mielenkiintoinen - kuin viskillä olisi päällyste.

Nuori, mutta ehdottomasti maistamisen arvoinen. Pisti miettimään tislaamon muiden tuotteiden hankkimista.

Belgiasta makumatka vei Ranskaan ja Distillerie des Menhirsille. Lasiin siis tislaamon Eddu Grey Rock. Kyseessän 1998 perustetun tislaamon blendi, johon on käytetty yhtenä ainesosana tattarista tislattua viskiä. Varsinainen kummajainen, jonka statseja kannattaa käydä ihailemassa täältä

Eddu Grey Rock
Eddu Grey Rock, 40%

Tuoksu: Liimaa ja keltaisia hedelmiä. Rehellisesti ällöttävä!

Maku: Makea, likainen, banaaninen. Tinneriä ja muita liuottimia. 

En ole varma onko tämä pahempaa kuin Owenin Single Grain, mutta kumpaakaan ei mielellään suuhunsa laita. Onneksi ranskalaisten mainetta oli pelastamassa herkullinen Michel Couvreur Overaged Malt Whisky. Pullo oli eurooppalaisten viskien tastingissa hiukan huijausta. Kyseessä on skottliviskeistä sekoitettu blended malt, joka on kypsytelty burgunditynnyreissä Ranskassa.

Michel Couvreur Overaged Malt Whisky
Michel Couvreur Overaged Malt Whisky, 43%

Tuoksu: Rikkiä, hapanta marjaa, rommikeksejä, jotain sienimäistä maanläheisyyttä.

Maku: Puu tulee suutuntumassa hyvin esille ja pyöristää nenän lupaamia makuja. Tasapainoinen ja hienostunut viski, jolta kaipaisi hiukan pidempää jälkimakua. Katoaa suusta turhan nopeaa.

Illan paras, mutta ei mielenkiintoisin. Se palkinto menee Vado Vivolle. Muuten illan kattauksesta jäi mieleen se, että ainakaan sokkona en ole Keski-Euroopan tuotoksia ostamassa. Aikamoista tärpättiä oli osaan pulloista laitettu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti