torstai 27. syyskuuta 2018

Helsinki Distilling Company ja 100 prosenttia ruista

Vajaa vuosi sitten Helsinki Distilling Company julkaisi ensimmäisen viskinsä. Kolmen vuoden ja yhden päivän ikäinen viski keräsi tuolloin hyvin mediahuomiota ja hankin itsekin kimppapullosta osuuden. Mikään hinku näitä nuorukaisia ei aina ole maistamaan, joten samplepullo korkattiin auki vasta tänään.

Viski on 100 prosenttinen ruisviski ja se on pullotettu 47,5 prosenttisena. Viski on tislaamon tiedotteen mukaan kypsynyt uusissa 28-litraisissa ranskalaisissa tammitynnyreissä. Eli eurooppalaisessa tammessa on tämä kaveri saanut osakseen, ellei tässä ole kyseessä kaikkien aikojen sanakikkailu.

Viskiä kiinnostavampi juttu on kuitenkin itse tislaamon tarina. 2013 perustettu ja tislaamisen vuotta myöhemmin aloittanut puulaaki on kerännyt jos jonkinmoista mitalia ja ollut myös mediassa hyvin esillä.

Kesällä saatiin hieman yllättäviä uutisia, kun Olvi ilmoitti ostaneensa enemmistön tislaamosta. Olvin kannalta kauppa näyttäytyi todella suopeassa valossa. Tätä ennen yritykset olivat tehneet yhteystyötä lonkeropuolella. Olvin Iisalmi Gin Lonkeron gininä nimittäin käytetään HDC:n valmistamaa tislettä.

Hieman aiemmin Olvi osti myös maahantuontiyritys Servaalin, joten panostus bulkkikaljamarkkinoiden ulkopuolelle on yhtiön strategiassa isosti ja mielestäni järkevästi esillä. HDC:n ostolla Olvi saa varmistettua ginin virtaamiseen lonkeroon ja pääsee mukavasti jo vakiintuneen brändin kautta näyttämään kyntensä tisleiden parissa.

HDC:n kannalta kauppa herättää kysymyksiä. Viskin valmistus vaatii niin sanotusti "pinkkaa", sillä tuotetta saa viskin nimellä kauppoihin vasta kolme vuotta tislaamisesta. Tässä välissä on kuitenkin juoksevia kuluja, jotka tulisi pystyä hoitamaan.

Ulkopuolisen silmin HDC on hoitanut tämän siirtymävaiheen erinomaisesti. On applejackia, tyrnipontikkaa, oma lonkero, giniä ja yhteistyötä isompien toimijoiden kanssa. Kaiken pitäisi siis olla kunnossa.

Tätä taustaa vasten mieleen herää kysymys "miksi"? Onko kauppojen taustalla HDC:n puolelta rahakas "exit" vai taloudellisten reaaliteettien sanelema pakko? Joka tapauksessa kauppa on mielenkiintoinen ja on jännä nähdä, onko tämä trendi myös muiden alan yrittäjien kohdalla.

Näihin kysymyksiin oikean vastauksen saa varmasti vain tislaamon tyypeiltä itseltään. Pitänee joskus olla yhteydessä ja kysäistä. Jännää!

Tässä oli joku viski maisteltavana?

Helsinki Whiskey 100 % Rye Malt, 47,5 %


Tuoksu: Marsipaania, mäntysuopaa ja mattolaituria. Liköörikonvehteja. Häivähdys toffeeta. Makea ja mausteinen.

Maku: Vahvaa rukiista mausteisuutta, ajatus liköörikonvehteista pysyy vahvasti läsnä ja mattolaituri siirtyy taka-alalle. Jotain havuisuutta tässä vielä kielen päällä on.

Verrattuna Kyrön tuotoksiin, niin huomattavasti vähemmän ärhäkän viskin ovat HDC:n tyypit saaneet aikaiseksi. Hauskahan näitä on maistaa, juomisesta en niin tiiä.

Koetin miettiä, tulisiko viskistä jokin kappale mieleen, mutta jostain syytä lasin jälkeen jäin miettimään erästä klassista maalausta.

Viski toi nimittäin mieleen Tyko Sallisen Pyykkärit vuodelta 1911. Se on moderni, karikatyyrimäinen, jopa hiukan naiivi. Pyykkäreistä tuli alkuihmetyksen jälkeen ajaton klassikko, aika näyttää miten käy HDC:n viskeille. Taulua voi ihastella painamalla tästä, viskiä voi vielä etsiä hyvin varustteluista anniskeluravintoloista. Alkosta se katosi hetkessä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti