tiistai 5. helmikuuta 2013

Skotlannin matkapäiväkirja - luku 2

Niinhän siinä kävi. Aamun valjetessa tuuli oli ainakin suomalaiseen makuun myrskyisä. Hotellin respasta heräteltiin toiveita, että aamun ensimmäinen lautta saattaisi vielä liikennöidä ja niinpä hyppäsimme autoon ja suuntasimme kohti Islayn lautan lähtösatamaa.

Jo muutama maili ennen satamaa oli selvää, että Islaylle ei päästäisi. Tuuli oli sotkenut 10 minuutin ajomatkalla muutamat roskapöntöt ja muuta kivaa tielle ja lahdissa aallot olivat massiiviset. Kun asia oli tarkistettu satamasta ja saatu paikallisilta tieto, että tuskin huomennakaan lauttailu onnistuisi oli aika plan B:n. Siispä oikea kartta ja kartta tislaamoista vierekkäin konepellille ja miettimään.

Tuulen nopeudesta kertoo jotain se, että siihen pystyi nojaamaan.

Lyhyen neuvonpidon jälkeen päädyimme suuntaamaan kohti Speysideä. Laitoimme navigaattoriin Obanin kylän ja lähdimme matkaan. Maileissa lyhyehkö matka osoittautui erittäin huonolla ajokelillä ja mutkaisilla teillä arvioitua pidemmäksi ja lisäsimme suunnitelmaan yhden lisäpysähdyksen. Tämä tiesi sitä, että matkalla olisi aikaa pysähtyä myös ensimmäiselle tislaamolle, Obaniin.

Tuulen raiskaamassa kylässä hiukan seikkailtuamme löysimme Obanin tislaamolle ja pääsimme sopivasti ilman ennakkovarausta tislaamokierroksen varanneen isomman turistiryhmän mukana tislaamoa kiertämään.

Ken tästä ovesta käy, saa toiveet kuvaamisesta iäksi heittää.

Elämäni ensimmäiseksi tislaamokierrokseksi Oban vastasi aika hyvin odotuksia. Viskin valmistaminen käytiin perusteellisesti läpi raaka-aineista eri valmistuvaiheiden kautta kypsytykseen. Pienenä erikoisuutena saimme lasiin 9-vuotta bourbon-tynnyrissä maannutta Obania suoraan tynnyristä. Mitään muuta erikoista tislaamolla ei viskien puolesta ollut tarjota vaan kahden peruspullotteen, 14-vuotiaan ja Distillers Edition lisäksi kiertueen vetänyt vanhempi herrasmies tyytyi esittelemään muita classic malts -sarjan viskejä. Ottaen huomioon, että en hirveämmin Obanista viskinä pidä, kierros jäi kuitenkin positiivisena kokemuksena mieleen. Suurema miinuksena kuvaaminen tislaamokierroksen aikana oli kiellettyä.

Huomisen suunnitelmat ovat tällä hetkellä säiden valtiaiden hallussa. Osa speysidelle johtavista teistä olivat ainakin radion mukaan olleet tänään poikki. Lisäksi pitää ottaa huomioon taivaalta tulevan aineen laatu. Kesärenkailla varustettu menopelimme jää suosiolla parkkiin jos taivas alkaa maata valkoiseksi maalaamaan. Glenfarclasin ja Macallanin tislaamojen numerot on kuitenkin nyt puhelimeen tallennettu ja Balvenielta varattu netin kautta tislaamokierros ylihuomiseksi. Onneksi majapaikkana toimiva Fort William korvaa pientä Islayn reissun peruuntumisesta aiheutuvaa tuskaa kuvankauniilla maisemillaan.

Merta ja vuoria. Voiko muuta toivoa?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti