Clyneslish 14yo ja ES-labelin tarina

Syksyllä parasta ajanvietettä on tietysti alkoholin juominen. Tätä rakasta harrastusta harjoiteltiin ystäväporukalla hiukan humalahakuisemmin ja tietysti emme malttaneet jättää viskiä juomavalikoimasta pois. Läträyspulloksi eksyi 0,35 litran "leka" Johnnie Walkerin Red Labelia. Juoman nauttimista ei edes mietitty raakana vaan saunaoluenhakureissulla mietimme mahdollisia lantrausvaihtoehtoja. Arvonnan voitti tietysti jumalten juoma ja jonnen parhain kuoma, euroshopper energiajuoma eli ES. Kaikista epäilyksistä ja yleisestä paheksunnasta huolimatta juomasekoitus niin sanotusti pärisi. Huomattavasti makoisampaa kuin kumpikaan juoma paljaaltaan. Suosittelen ehdottomasti, jos vaikka sukulaiset sattuvat epähuomiossa pullon Red Labelia lahjoittamaan. Noin vakavammalla naamalla voisi puhua viskidrinkeistä, mutta jätettäköön se toiseen kertaan. ES-label toimii myös baarissa hyvänä välipalana ja baarimikon hämmentäjänä: "ES-label ja Jalovenäläinen tuplana".

Seuraa aasinsilta. Clynelish on erinomainen tislaamo.  Clynelishin 26-vuotias on tarjonnut henkilökohtaisesti sen parhaan viskinjuontikokemuksen. Oulun St. Michelissä pääsin kyseistä herkkua maistamaan. Kateellisille sen verran suolaa haavoihin, että kyseinen tuote on baarista nyt jo loppunut. Johnnie Walkeriin Clynelish taas liittyy Johnnie Walker Gold Labelin  myötä. Wikipedian mukaan Clynelish olisi yksi tuon mystisen juoman pääraaka-aineista. Gold Labelia en valitettavasti ole päässyt maistamaan, mutta Clynelishiltä 26-vuotiaan lisäksi lasissa ovat käyneet The Creative Whisky Companyn 12-vuotias indie ja nyt esittelyssä olevan firman peruspullote - Clynelish 14yo.

Clynelishin historia kietoutuu läheisesti myös erääseen toiseen mallasjuomaan. Vuonna 1969 Clynelish aloitti tislaustoiminnan pienen tauon jälkeen uudestaan ja uusissa tiloissa. Vanhan Clynelishin tiloissa jatkui tislaamotoiminta. Sen tislauspannut syöttivät tuosta vuodesta eteenpäin Brora nimistä ainetta. Huhut kertovat, että muuton yhteydessä myös viski menetti jotain olennaista luonteestaan. Väitteen todenperäisyyden lupaan selvittää.

Viimeiset pisarat ennen pullon joutumista viskipullojen taivaaseen

Clynelish 14yo:

Tuoksu: Hedelmäinen, makea. Hedelmät ehkä lähempänä jotain tropiikkimeininkejä kuin esim. omenaa.

Maku: Tekstuuriltaan loistava aine. Maku yllättävän kompleksinen vaikka mielikuvat vievät hedelmäkorin ääreen. Ehkä hitunen turvetta? Jostain myös mystinen palaneiden tulitikkujen mielikuva pääsi mukaan kuvaukseen. Jälkimaultaan lyhyehkö.

Kokonaisuudessaa Clynelishin peruspullote hämmentää. Siinä on periaatteessa kaikki mitä hyvä viski vaatii: miellyttävä tekstuuri ja  kompleksinen makupaletti, joka huutaa ottamaan toisen lasillisen. Silti siitä puuttuu jotain. Maistamistani Clynelisheistä tämä jäisi ensimmäisenä ostamatta. Mystisiä ovat viskinmaistelun salat. Ottaisin silti tätä ennen kuin ES-labelin jäillä.

You just don't simply walk into Mordor

 Bunnahabhain Darach Ur,

Vanha sanonta kuuluu, että hoppuilemalla tulee vain kusipäisiä lapsia. Kusipäisyydestäni en tiedä, mutta hoppuiluun olen taipuvainen sortumaan. Viskiharrastuksessa tämä näkyy peruspullotteiden väheksymisenä. Tuntuu aina viskejä hankkiessa, että miksi ihmeessä ostella peruspullotteita, kun voi samantien maistella erikoisempia pullotteita. Tämä on johtanut siihen tilanteeseen, että olen kyllä maistanut kymmenien tislaamojen pullotteita, mutta niin sanotut peruspullotteet ovat aukko sivistyksessä. Näin on myös Bunnahabhainin kanssa. Ensimmäinen pullote, joten tislaamolta pääsin maistamaan oli Darach Ur, joka ilmeisesti eroaa melkoisesti tislaamon peruspullotteista.

Nimenä Darach Ur tuo mieleen J.R.R rauha hänen sielulleen Tolkienin Keskimaassa kohoavan Barad-Durin. Tässä joku vielä suurempi tolkienhippi voisi alkaa etsimään Gaelin kielen merkitystä Tolkienin haltiakielien kehitykseen. Itse tyydyn toteamaan, että yhtäläisyydet Barad-Durin kanssa jäävät lähinnä nimeen. Vaikka ”musta torni” voisi kuvata viskiä hyvin: lasissa viski on yksi kauneimmista. Tumman ruskea, näyttää lähes siirapilta. Sanatarkasti Darach Ur tarkoittaa uutta puuta. Tällä viitataan viskin kypsytyksessä käytettyyn käyttämättömään amerikanmmitynnyriin.

Tislaamona Bunnahabhain on Islayn äpärälapsi. Se käyttää viskeihinsä turvesavulla kuivattua mallasta hyvin vähän tai ei ollenkaan ja erottuu täten Islayn muista viskeistä lähentyen tyyliltään mantereen tislaamojen tuotteita. Syy saaren muista tislaamoista eroavaan tyyliin löytyy viskin historiasta. Aikoinaan sekoiteviskien hallitsemilla viskimarkkinoilla turpeella höystetyn viskin kysyntä oli rajoitettua. Sitä käytettiin lähinnä tuomaan vienoa savunmakua blendien makupalettiin. Bunnahabhain päätti iskeä tähän markkinarakoon tarjoamalla Islaysaaren viskin, joka oli maultaan kevyempi.

Hyvä viski sai hymyn allekirjoittaneen huulille

Bunnahabhain Darach Ur

Tuoksu: Makea, siirappimainen, rusinaa, sherryä. Näyttää siltä, että makupaletissa sherry ja tammi ovat tautologia.

Maku: Suutuntumaltaan täyteläinen. Samat aromit jatkavat dominointiaan. Sherryä, hedelmää (rusina), makea. Jälkimaultaan ei pisin mahdollinen, toisaalta viskinä sen verran miellyttävä tuttavuus, että lasi tulee kumottua pikavauhtia.

Edullisena litran pullotteena Darach Ur on yksi parhaita kauppoja, mitä budjettimaistelija voi tehdä.

Ei ehkä hirveän mielikuvituksellinen, mutta niin pirun hyvä ja maukas. Peukutan useiden dramien verran!

Sampo

Kuvista kiitos Ronkaiselle ja Mustoselle