Kun viskinystävä suuntaa ulkomaille, on usein mielessä mahdolliset kohdemaan halvat viinakaupat ja lentokentältä saatavat litran travel retail -pullotteet. Yleensä suomalainen suuntaa ulkomaille Helsinki-Vantaan kautta ja ensimmäiset viskiostoksethan kannattaa tehdä jo kohdemaahan matkustaessa. Vai kannattaako?
Lensin viime perjantaina Helsinki-Vantaalta Puolaan ja ajattelin tehdä pienen katsauksen lentokentän tarjontaan. Liian usein matkustaessa tuudittautuu ajatukseen, että ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella. Ehkä kotipesästä löytyy jotain mielenkiintoista juotavaa talvi-iltoja piristämään?
Olen ostanut Helsinki-Vantaalta viskiä muutaman kerran ja ikkunashoppaillut terminaalien kaupat kymmeniä kertoja. Tähän asti olen pitänyt tarjontaa tyydyttävänä. Toki se kalpenee monelle Keski-Euroopan kentälle, mutta viskiä on tarjolla useista hintaluokista ja useampaa sorttia.
Nopean vilkaisun perusteella minun täytyy hiukan korjata näkemyksiäni Helsinki-Vantaasta. Tällä kertaa viskitarjonta oli suorastaan surkea. Esimerkiksi Helsinki Duty Freessä oli nolla Ardbegiä ja nolla Bowmorea. Tämä oli järkytys siksi, että molempien tislaamojen 10-vuotiaat litran pullot ovat olleet niitä henkilökohtaisia talousviskejä joita olen kentiltä kantanut, jos en ole muuta ostettavaa jaksanut etsiä.
Joudun/pääsen lähiviikkoina lentämään hiukan enemmän ja ajattelin aloittaa Helsinki-Vantaalta hintaseurannan muutaman peruspullon pohjalta. Valitettavasti järkytyin tarjonnan heikkoudesta niin paljon, että ainoa pullo, jonka hinnan otin lopulta ylös, oli Taliskerin Dark Storm. Ja sitä en kyllä suosittele kenelläkään ellei omaa jotain sairasta fiksaatiota kyseiseen tislaamoon.
Alla pieni kuvareportaasi ja sanallinen yhteenveto.
Minun suositukseni Helsinki-Vantaalle on, että ostakaa suomalaista giniä ja suomalaista viskiä. Sitä ei liiemmin muualta saa ja ainakin gineissä laatu on kohdillaan. Muuten valikoima on mitäänsanomaton.
Helsinki-Vantaalta muuten puuttuivat myös överikalliit viskit, joita on aina kiva ihastella vitriinistä. Tätä "high endiä" edusti Ballantinesin 30-vuotias. Muistaakseni Helsinki Duty Freellä oli joskus Dalmoren Constellations -sarjaa hyllyssä ainakin yksi kappale. Vai muistanko omiani?
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ballantines. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ballantines. Näytä kaikki tekstit
torstai 18. lokakuuta 2018
Helsinki-Vantaan viskitarjonta
Tunnisteet:
Auchentoshan,
Ballantines,
Talisker,
Teerenpeli,
viskimatkailu
perjantai 9. syyskuuta 2011
Sekoiteviskien aatelinen
Olen sen lyhyen aikaa, jonka olen viskejä maistellut, inhonnut blendejä. Mikään ei pistä vihaksi enempää kuin ihminen, joka sanoo vihaavansa viskiä ja on maistanut ainoastaan Alkon viskiosaston alahyllyn helmiä, kuten Kolme Leijonaa, Highland Reserveä ja Johnnie Walkerin Red Labelia. Minäkin inhoan kyseisiä litkuja! Siksi ennakko-odotukset Ballantinesin 17-vuotiasta kohtaan olivat hyvin epäilevät. Tosin täytyy häpeäkseni myöntää, että Ballantinesin peruspullotetta en ole koskaan ”päässyt” maistamaan.
Aloitetaan siitä kauheimmasta tosiasiasta. Siinä on KIERREKORKKI! En ole ikinä maistanut yhtään hyvää viskiä, jossa olisi kierrekorkki. Kyseinen Ballantines liikkuu kuitenkin jo sellaisessa hintaluokassa, että korkkikorkkia olisi luullut olevan tarjolla. Muuten pullo ja pakkaus ovat oikein edustavia.
Miksi sitten yleensä sotkeutua blendeihin, jos kerta Ballantinesin hinnalla saa jo oivia yksimaltaisia? Yksi painava syy on se, että Ballantinesin 17-vuotiasta on kehuttu maasta taivaisiin. Milloin se on paras blendi maanpäällä, milloin eräs nimeltämainitsematon viskikriitikko kehuu sen vaikutuksia seksielämäänsä. Ja toisaalta, kun sitä tarjolla kerta oli, niin miksipä ei? Viski on kuitenkin aina viskiä ja oman yleissivistyksen laajentaminen myös blendien puolelle ei varmasti tee pahaa.
Ballantines 17yo
Väri: Joku luonnehtisi kultaiseksi. Minä sanon omppumehu!
Tuoksu: Vieno, hienostunut, vaniliaa
Maku: Suutuntunma uskomattoman pehmeä. Kuin untuva! Vahva vanilia, ripaus mallasta. Aavistus jotain hedelmäistä, olisiko banaanimörkö jälleen kummittelemassa? Takakannen mainostamaa turpeista vivahdetta en havainnut.
Sehän oli hyvää! Paras maistamani blendi. Jos hakisin kaupasta hieman kevyempää viskiä niin tämä olisi hintaluokassaan todella vahvoilla. Asteikolla 1-2... selkeä kakkonen.
P. Ronkaiselle kiitos ja kumarrus kuvasta.
-Sampo
P.S. Viskin mahdolliset vaikutukset seksielämään on tämän hetkisen kenttäkokemuksen perusteella todettu lähinnä kielteisiksi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)





