Olen sen lyhyen aikaa, jonka olen viskejä maistellut, inhonnut blendejä. Mikään ei pistä vihaksi enempää kuin ihminen, joka sanoo vihaavansa viskiä ja on maistanut ainoastaan Alkon viskiosaston alahyllyn helmiä, kuten Kolme Leijonaa, Highland Reserveä ja Johnnie Walkerin Red Labelia. Minäkin inhoan kyseisiä litkuja! Siksi ennakko-odotukset Ballantinesin 17-vuotiasta kohtaan olivat hyvin epäilevät. Tosin täytyy häpeäkseni myöntää, että Ballantinesin peruspullotetta en ole koskaan ”päässyt” maistamaan.
Aloitetaan siitä kauheimmasta tosiasiasta. Siinä on KIERREKORKKI! En ole ikinä maistanut yhtään hyvää viskiä, jossa olisi kierrekorkki. Kyseinen Ballantines liikkuu kuitenkin jo sellaisessa hintaluokassa, että korkkikorkkia olisi luullut olevan tarjolla. Muuten pullo ja pakkaus ovat oikein edustavia.
Miksi sitten yleensä sotkeutua blendeihin, jos kerta Ballantinesin hinnalla saa jo oivia yksimaltaisia? Yksi painava syy on se, että Ballantinesin 17-vuotiasta on kehuttu maasta taivaisiin. Milloin se on paras blendi maanpäällä, milloin eräs nimeltämainitsematon viskikriitikko kehuu sen vaikutuksia seksielämäänsä. Ja toisaalta, kun sitä tarjolla kerta oli, niin miksipä ei? Viski on kuitenkin aina viskiä ja oman yleissivistyksen laajentaminen myös blendien puolelle ei varmasti tee pahaa.
Ballantines 17yo
Väri: Joku luonnehtisi kultaiseksi. Minä sanon omppumehu!
Tuoksu: Vieno, hienostunut, vaniliaa
Maku: Suutuntunma uskomattoman pehmeä. Kuin untuva! Vahva vanilia, ripaus mallasta. Aavistus jotain hedelmäistä, olisiko banaanimörkö jälleen kummittelemassa? Takakannen mainostamaa turpeista vivahdetta en havainnut.
Sehän oli hyvää! Paras maistamani blendi. Jos hakisin kaupasta hieman kevyempää viskiä niin tämä olisi hintaluokassaan todella vahvoilla. Asteikolla 1-2... selkeä kakkonen.
P. Ronkaiselle kiitos ja kumarrus kuvasta.
-Sampo
P.S. Viskin mahdolliset vaikutukset seksielämään on tämän hetkisen kenttäkokemuksen perusteella todettu lähinnä kielteisiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti