Viskin ympärille on syntynyt kaikenlaisia sivutuotteita, joita
maustetaan ja markkinoidaan viskillä. On viskisinappia, viskikakkuja ja
viskikastikkeita. Viskin ystävä katsoo tätä kehitystä tietysti
hymyssäsuin: viskin aromi tekee keskinkertaisestakin
kokkauksesta/leivoksesta heti mielenkiintoisemman.
Sokerihiirenä
oma suosikkini viskikokkausten joukossa on viskitoffee/fudge. Tätä
herkkua saa nykyisin yllättävän suurella todennäköisyydellä jo hyvin
varustetuista marketeista. Esimerkiksi Glenfarclasia, Glengoynea sekä
Jim Beamia että Jack Danielssia on toffeen sekaan sotkettu. Suurin osa
viskitoffeista, joihin olen törmännyt ovat olleet Gardiners of
Scotlandin valmistamia. Heidän single malteilla maustettuihin
viskitoffeisiinsa voi tutustua
täältä.
 |
Gardiners of Scotlandin peltirasiat sopivat kätevästi vaikkapa teelehtien säilytykseen.
|
Rovaniemellä pyörähtäneet markkinat
tarjosivat kuitenkin hiukan erilaista näkemystä viskitoffeesta. Kahden
englantilaisen miehen pitämä toffeekoju tarjosi kahta erilaista
viskifudgea. Tarjolla oli whisky&honey ja Jack Daniels Fudge nimellä
kulkevat tuotteet. Otin kumpaakin kotiin yhden palan, kaadoin dramin
yksimaltaista lasiin ja aloin maistella toffeita.
 |
Vasemmalla Jaakko Danieli, keskellä Longrow 14yo ja oikealla Whisky&Honey.
|
Ensimmäinen tunne toffeista oli pettymys. Toffeet eivät maistuneet
viskiltä niin vahvasti kuin olin toivonut. Daniels-versio muistutti
lähinnä paloviinalla jatkettua sokeria ja hunajaversiosta sai viskin
makua hakemalla hakea. Hunaja toki maittoi. Gardiners of Scotlandin
toffeisiin verrattuna maut olivat todella laimeita, vaikka en heidänkään
tuotteista huomaa eroa eri yksimaltaisten välillä.
Pettymyksistä sisuuntuneena päätin tehdä toffeeni itse. Käytin
pohjana nopealla googlauksella löytynyttä Valion kermatoffeeohjetta.
Koko ohjeen löydät
täältä, alla hätäisimmille ainesosat:
2 dl kermaa
1 1/2 dl sokeria
1/2 dl tummaa siirappia
25g voita
Viskiä (tässä tapauksessa Lapparin QC)
Kaikki sujui hyvin, kunnes aloin lisäämään kiehuvaan sotkuun viskiä.
Kun maku muutaman ruokalusikallisen jälkeen alkoi olla kohdillaan,
päätti mönjä, ettei se enää jässity vaan pysyy nestemäisessä muodossa.
Pitkällisen kamppailun jälkeen sain toffeen jotenkin hyytymään ja löin
sen jääkaappiin. Maussa ei ollut valittamista, mutta juhannuspöydässä
riitti huumoria toffeen koostumuksesta. Möskä oli enemmän lusikoitavaa
kuin veitsellä leikattavaa. Ilmeisesti tämä ohje ei oikein viskin
lisäämistä kestä, sillä viskittömät versiot onnistuivat vallan hyvin.
Sen verran toffee-episodi toi vipinää keittiöön, että kuvakin unohtui
ottaa. Lupaan korjata asian ensi kerralla. Ensi kertaa varten tarvitsen
vain paremmin viskin kanssa toimivan toffeereseptin.
Englannin kielen sanaa
fudge ei suomenneta suoraan toffeeksi.
Tämä voi olla yksi syy epäonnistumiseeni. Internet tarjoaa reseptejä
myös ihan oikealle fudgelle, joita on syytä laittaa kokeiluun.
Tästä pääset ihastelemaan niistä yhtä. Otan ilolla vastaan kokemuksia ja reseptejä omien viskimakeisten ja -kakkujen tekemisestä.