Viski, niin kuin mikä muu tahansa harrastus, kulkee sykleissä. Helmikuussa tuli maisteltua viskiä oikein urakalla ja jopa hiukan matkailtuakin viskin perässä. Maaliskuussa tuntui siltä, että on aika hengähtää. Suomeksi: viski, saati bloggaaminen ei maistunut niin pätkääkään. Join maaliskuussa tasan kolme kertaa viskiä, joka kerta St. Michaelissa. Kotona en pulloa auki narauttanut, vaikka hankin maaliskuun alussa elämäni ensimmäisen viskikaapin! Ja kyseessä ei ollut mikään tipaton maaliskuu höpöhöpö, sillä portviinejä, olutta ja jopa lonkeroa tuli hyvässä seurassa maisteltua. Vain viski ei enää maittanut.
 |
| Sponsored by IKEA. |
Täysin ilman viskiä ei siis "sapattikuukauttakaan" tullut vietettyä. Kävin kahdessa ohjatussa tastingista, joista ei ole tullut juttua näpyteltyä. Ensimmäinen oli Caroline Maguiren vetämä Jameson-tasting. Jamesonin peruslitkujen lisäksi Caroline löi pöytään Jameson Rarest Vintage Reserven. Ja voi pojat mikä viski! Jos joku tulee sanomaan, että Jameson ei tee hyvää viskiä, lyön kysymättä. Kyseisestä viskistä löytyy kaikkien huippuviskien ykköselementti: herukka. Herkkua isolla H:lla ja aevan kauhian hintasta. Ostaisin, jos olis varaa.
 |
| Jamesonit rivissä. |
Toinen ohjattu maistelu meni kotimaisin voimin Jarkko Nikkasen vetämänä. Lasissa tietysti Ardbegiä ja kattauskin perushyvä. Ten, Still Young, Rene, Galileo ja Ardbog on kelpo kattaus, mutta harmittavan tuttua kauraa. Sen verran tuli tässäkin ahaa-elämyksiä, että Ardbog oli toisella yrittämällä erinomainen viski. Kaveri vieressä väitti, että olin ensimmäisella maistelukerralla liian humalassa. Kateellisten panettea, sanon ma.
Ardbeg-tasting toi myös uuden huomion viskinjuonnista. Vireystila näyttää vaikuttavan viskielämykseen todella paljon. Hiukan huonosti nukutun yön jälkeen tuntui, että Nikkasin vitsit (esim. "Ardbeg - maailman paras tislaamo") ja itse viskit olisivat tuoreemmilla silmillä uponneet paremmin. Nyt tuli välillä katsottua kelloa ja mietittyä, että joko saa mennä kotiin. Onneksi hyvät jälkipelit ja mielenkiintoiset tulevaisuuden suunnitelmat saivat illan kääntymään selkeästi positiivisen puolelle. Note to self: nuku kunnolla ennen tastingia.
 |
| Arttu perkele! |
Nikkanen antoi oman panoksensa myös keskusteluun uusista tynnyreistä ja niiden käytöstä. Hänen mukaansa siitä lähtien kun viskiä on alettu lakitekstissä määritellä, ei missään vaiheessa ole kielletty uusien tynnyrien käyttöä. Pidän tätä totuutena kunnes toisin todistetaan ja jatkan ihmettelyäni, mistä urbaani legenda uusien tynnyrien käyttökiellosta on saanut alkunsa.
Maaliskuussa tuli myös kahlattua läpi erinomaista viskikirjallisuutta. Ian Buxtonin ja Paul Hughesin
The Science and Commerce of Whisky. Suosittelen kaikille vähänkään viskiin vakavammin suhtautuvan henkilön hankkimaan läpyskän käteensä ja lukemaan ajatuksella kannesta kanteen. Tästä lupaan piakkoin vääntää tarkemman esittelyn.
 |
| Asiaa kannesta kanteen. |
Viimeisenä kerrattakoon viimeisen kuukauden aikana tapahtuneita viskiuutisia. Alkotaxi vei oman etämyyntiä koskevan juttunsa aina Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaistavaksi.
Verkkouutisten jutun mukaan Ruotsissa samanlainen juttu ratkaistiin kuluttajan eduksi ja Systembolaget vastasi päätökseen aloittamalla omat kotiinkuljetukset. Vapise Alko!
Pitkäripaisesta puheenollen,
heidän nettisivuiltaan saa tiedot myös väkevistä viinoista. Enää ei tarvitse tyytyä isokaato.fi palveluun jos mielii vaikkapa yksimaltaisen hintoja väijyä. Tämän innoittamina Alko julkaisi myös uudet mainoksensa, ja kyllä minä niin mieleni niistä pahoitin!
Videon voi käyä katsomassa tästä. Jos mainoksessa mainitaan sana "vastuullisuus" ja kehotetaan ostamaan viinansa Alkosta, jotta verot jäisivät Suomeen, niin ainakin minulla tulee tällaisesta syyllistämisen ilmapiiristä aika pahat vastareaktiot. Onneksi voin hiljaisesti protestoidan vaikkapa virtuaalisen viinarallin keinoin. Jos jotain nykyinen hallitus on viskiä juovalle yleisölle opettanut, niin ainakin sen, että älä äänestä demareita!
