maanantai 22. huhtikuuta 2019

Pikanootti: Kaksi Springbankia

Springbank-iltamat jatkuivat Hazelburnin jälkeen itse lippulaivatuotteella. Tislaamon tuotannosta noin 80 prosenttia myydään Springbankkinä. Illan kattauksessa tätä herkkua oli kahden pullon verran.

Springbank 12 yo "Burgundy" 53,5 %


Tuoksu: Raikkaita marjoja: punaista viinimarjaa, kourallinen vadelmaa. Rusinoita ja isolla kädellä pähkinää.

Maku: Marjat kääntyvät suussa smoothieksi, jota on jatkettu vissyvedellä. Tynnyri hyvin läsnä. Ihan ripaus savun tuomaa likaisuutta jossain taustalla? Tarvii vettä.

Tynnyri tulee hyvin esiin. Pähkinöiden, rusinoiden ja marjojen yhdistelmä toi mieleen jonkin marjasuklaan makumaailman, vaikka sinänsä sitä perinteistä suklaata en tästä löytänytkään. Hyvä viski!

Springbank 1995/2010 14 yo "Society Bottling" 57,1 %


Springbank 1995/2010 14 yo "Society Bottling" 57,1 %


Tuoksu: Makea. Weetabixiä hunajalla. Ripaus vaniljaa ja kuolleita lehtiä.

Maku: Syksyinen lehtikasa. Tupakkaa. Märkää sanomalehteä. Ja kaikki tämä aamiaispöydässä weetabixkulhon äärellä. Joku on kaiken kukkuraksi sirotellut weetabixin sekaan mustapippuria. Sairasta.

Kun lukee omia noottejaan, niin pitää todeta, että toisin kuin pelkät nootit antavat odottaa niin kyseessä ei ollut maailman isoin viski. Tuota weetabixinä kuvaamaani jyvämäisyyttä/maltaisuutta pitää vielä erikseen alleviivata. Se oli ehdottomasti viskin kantava voima.

Viskin tynnyröinniksi kerrotaan "fresh sherry pipe", jota on itseasiassa maun perusteella aika hankala uskoa. Toki sherryjä on erilaisia, mutta väitän, että ihan perinteisessä oloroso/px -tynskässä tämä ei ole majaillut. Edelleen loistava viski, mutta societypullot vievät yleensä kielen ja lompakon mennessään. Tämä ei sitä tehnyt.

Linkkejä ja lisälukemista:
Tastingin aloittaneet Hazelburnit
Whiskybase: Burgundy
Whiskybase: Society
Wiki: Burgundy Wines

torstai 18. huhtikuuta 2019

Kolme Hazelburnia

Viime viikonloppuna sain kunnian maistaa ison nipun Campbelltownin viskejä. Koska kattaus antoi luonnollisen mahdollisuuden postauksen jakamiseen osiin, säästän omia hermojani ja julkaisen nootit ja höpinät kolmessa osassa.

Ensimmäisessä osassa keskitytään Hazelburniin. Kertauksena niille, jotka eivät elä ja henkitä Campbelltownia: Hazelburn on Sprinbankia pienellä twistillä. Noin kymmenen prosenttia Springbankin vuosituotannosta myydään Hazelburnina. Se eroaa Springbankista tislausmenetelmältään, sillä Hazelburn tislataan perinteisen kahden sijaan kolmesti.

Tällä kertaa kattauksen Hazelburn-osio koostui kolmesta viskistä:

Hazelburn CV 46 %
Hazelburn 9 yo "Barolo Cask Matured" 57,9 %
Hazelburn 13 yo "Oloroso Cask Matured" 47,1 %

Miltä ne maistuivat? Notre Damen murhenäytelmän kunniaksi Vargia Vikernesiä mukaillen - Let's find out!

Hazelburn CV 46 %


Tuoksu: Käyneitä hedelmiä. Tunkkaisen pölyinen. Muroja.

Maku: Terävän viinainen. Suutuntuma mukavan pureksittava. Lasiaika paljastaa nokareen päärynäjäätelöä. Muromainen viljaisuus kerä keltaisten käyneiden hedelmien läsnä myös maussa.

Maistelupoppoo jakoi CV:n suhteen samat aatokset. Kaikki muistelivat tämän olleen parempaa. Aika kultaa muistot? Tai sitten nykyään rima on vain noussut. Ei muisteltavaa jälkipolville.

Hazelburn 9 yo "Barolo Cask Matured" 57,9 %


Hazelburn 9 yo "Barolo Cask Matured" 57,9 %


Tuoksu: Marjaisa, tuhti ja tumma. Tammea ja tanniineja. Vaniljaa ja hauskaa kukkaisuutta. Mielenkiintoinen nenä!

Maku: Omaan suuhun tarvitsi isolla kaadolla vettä. Pelottavan ison vesilisän jälkeen viski aukesi ja tarjosi hyvin samoja komponentteja kuin nenä antoi olettaa. Kukkia, ruohoa, vaniljaa kera tanniinien. Suutuntunmaltaan tuhti!

Kuusi vuotta börbbää ja kolme baroloa antaa viskille todella mielenkiintoisen lähtökohdan, jossa se minusta onnistuu mielestäni hyvin. Siinä mielessä vaikea viski, että tämän kanssa piti jumpata veden ja lasiajan kanssa todella paljon, että sain toimimaan. Hankalaa, mutta toisaalta palkitsevaa.

Hazelburn 13 yo "Oloroso Cask Matured" 47,1 %


Hazelburn 13 yo "Oloroso Cask Matured" 47,1 %


Tuoksu: Tuttuja sherrynootteja: palanutta kumia, ripaus rikkiä, tupakkaa, suklaakakkua toffeetäytteellä. Nam!

Maku: Kielenpäällä viski antaa samoja mielikuvia kuin makukin. Mukaan sekoittuu myös hauskaa metallisuutta ja mausteisuutta.

Tämä ei tarvinut niin paljon vettä ja aikaa kuin edellinen ja oli siksi mielestäni näistä kolmesta ehdottasti mielyttävin viski. Tasapainoinen viski, josta ei isoja makuja silti puuttunut. Uskallan suositella.



torstai 11. huhtikuuta 2019

Pikanootti: Talisker 8 yo

Viime vuoden Diageon Special Release -sarjasta jäi mieleen Taliskerin 8-vuotias. Serge antoi viskille jäätävät 91 pistettä, joka viimeistään vei hypen ylikierroksille. Kaiken tohinan ja ihmettelyn keskellä unohdin hankkia itse viskin. Onneksi sain vihdoin samplen nenän alle ihmeteltäväksi.

Tynnyrinä tässä on ensimmäisen täyttökerran börbbä. Lisäksi voltit on siellä missä pitääkin. Mikä voisi mennä vikaan?

Talisker 2009/2018, 8 yo, Special Release 2018, 59,4 %


Tuoksu: Päärynää, venelakkaa ja maustekaapin kaikkia hyllyjä. Kukkaisen raikas. Tuoksuu puhtaalta. Vesilisällä ripaus vaniljaa ja pullataikinaa. Myös kukkaisuus pääsee paremmin vedellä esiin.

Maku: Muskottipähkinää, rouhittua mustapippuria ja liköörikonvehteja. Rakenteeltaan pureksittavan öljyisä. Vesilisällä kivasti suolaa ja kukkaketoa.

Raikas, puhdas, selkeälinjainen. Siinäpä kolme ensimmäistä adjektiivia, jotka tulivat juomasta mieleen. Tarvitsee ehdottomasti tipan vettä, jotta aukeaa.

Hassusti nuoruuden aistii viskistä, mutta se ei hirveämmin häiritse. Sanoisin tätä hyvällä tavalla moderniksi mallaviskiksi. Se, että ovatko nämä elementtejä, joita tämän hintaiselta viskiltä haluaa, jääköön jokaisen oman harkinnan varaan.

Lisälukemistoa:

Sergen arvio
Viskikonttorin arvio