Odysseia viskitoffeen valtakuntaan

Viskin ympärille on syntynyt kaikenlaisia sivutuotteita, joita maustetaan ja markkinoidaan viskillä. On viskisinappia, viskikakkuja ja viskikastikkeita. Viskin ystävä katsoo tätä kehitystä tietysti hymyssäsuin: viskin aromi tekee keskinkertaisestakin kokkauksesta/leivoksesta heti mielenkiintoisemman.

Sokerihiirenä oma suosikkini viskikokkausten joukossa on viskitoffee/fudge. Tätä herkkua saa nykyisin yllättävän suurella todennäköisyydellä jo hyvin varustetuista marketeista. Esimerkiksi Glenfarclasia, Glengoynea sekä Jim Beamia että Jack Danielssia on toffeen sekaan sotkettu. Suurin osa viskitoffeista, joihin olen törmännyt ovat olleet Gardiners of Scotlandin valmistamia. Heidän single malteilla maustettuihin viskitoffeisiinsa voi tutustua täältä.

Gardiners of Scotlandin peltirasiat sopivat kätevästi vaikkapa teelehtien säilytykseen.

Rovaniemellä pyörähtäneet markkinat tarjosivat kuitenkin hiukan erilaista näkemystä viskitoffeesta. Kahden englantilaisen miehen pitämä toffeekoju tarjosi kahta erilaista viskifudgea. Tarjolla oli whisky&honey ja Jack Daniels Fudge nimellä kulkevat tuotteet. Otin kumpaakin kotiin yhden palan, kaadoin dramin yksimaltaista lasiin ja aloin maistella toffeita.

Vasemmalla Jaakko Danieli, keskellä Longrow 14yo ja oikealla Whisky&Honey.

Ensimmäinen tunne toffeista oli pettymys. Toffeet eivät maistuneet viskiltä niin vahvasti kuin olin toivonut. Daniels-versio muistutti lähinnä paloviinalla jatkettua sokeria ja hunajaversiosta sai viskin makua hakemalla hakea. Hunaja toki maittoi. Gardiners of Scotlandin toffeisiin verrattuna maut olivat todella laimeita, vaikka en heidänkään tuotteista huomaa eroa eri yksimaltaisten välillä.

Pettymyksistä sisuuntuneena päätin tehdä toffeeni itse. Käytin pohjana nopealla googlauksella löytynyttä Valion kermatoffeeohjetta. Koko ohjeen löydät täältä, alla hätäisimmille ainesosat: 

2 dl kermaa
1 1/2 dl sokeria
1/2 dl tummaa siirappia
25g voita
Viskiä (tässä tapauksessa Lapparin QC)


Kaikki sujui hyvin, kunnes aloin lisäämään kiehuvaan sotkuun viskiä. Kun maku muutaman ruokalusikallisen jälkeen alkoi olla kohdillaan, päätti mönjä, ettei se enää jässity vaan pysyy nestemäisessä muodossa. Pitkällisen kamppailun jälkeen sain toffeen jotenkin hyytymään ja löin sen jääkaappiin. Maussa ei ollut valittamista, mutta juhannuspöydässä riitti huumoria toffeen koostumuksesta. Möskä oli enemmän lusikoitavaa kuin veitsellä leikattavaa. Ilmeisesti tämä ohje ei oikein viskin lisäämistä kestä, sillä viskittömät versiot onnistuivat vallan hyvin. Sen verran toffee-episodi toi vipinää keittiöön, että kuvakin unohtui ottaa. Lupaan korjata asian ensi kerralla. Ensi kertaa varten tarvitsen vain paremmin viskin kanssa toimivan toffeereseptin.


Englannin kielen sanaa fudge ei suomenneta suoraan toffeeksi. Tämä voi olla yksi syy epäonnistumiseeni. Internet tarjoaa reseptejä myös ihan oikealle fudgelle, joita on syytä laittaa kokeiluun. Tästä pääset ihastelemaan niistä yhtä. Otan ilolla vastaan kokemuksia ja reseptejä omien viskimakeisten ja -kakkujen tekemisestä.