John Smithin vuonna 1869 perustama Cragganmoren tislaamo oli ensimmäinen tislaamo, joka ymmärsi logistiikan tärkeyden. Sijainti lähellä viljantuottajia, rautatietä sekä yhtä Skotlannin suurimmista joista, takasi Cragganmorelle logistisen etulyöntiaseman kilpailijoihinsa nähden: raaka-aineet olivat helposti ja saatavilla ja viski liikkui vaivatta myös tislaamolta kauppiaiden suuntaan.
Cragganmore on tunnettu erittäin monivivahteisesta ja kompleksisesta maustaan. Yksi syy tähän on erikoislaatuiset, ikäänkuin katkaistut tislauspannut. Tätä ns. T-mallia käyttää Cragganmoren lisäksi ainoastaan Pulteney ja Mortlach. Samanlaista legendaa kuin Pulteneyn tapauksessa ei tislauspannujen muodolle Cragganmorelta löydy. Dave Broomin kirjoittamassa ja Juhani Tolvasen suomentamassa Viskiä, viskiä (2001) -teoksessa tislaamonjohtaja Stuart Robertson toteaa tislauspannujen muodosta seuraavaa: "Me pakotamme höyryn tekemään kovemmin töitä päästäkseen ulos tislauskattilasta. Tietty osa kiertää takaisin ja tislataan uudelleen ja toisen on ponnisteltava päästäkseen täältä kohti jäähdyttäjää." Kirva-arvio kyseisestä teoksesta on mietintämyssyssä hautumassa.
Tarkat tiedot pullosta |
Duncan Taylor Cragganmore 1992/2010
Tuoksu: Todella raikas tuoksu. Katajaa, hunajaa, hedelmiä.
Maku: Hedelmät tarkentuvat karpaloksi! Hunajaa, mallasta. Jälkimaku pitkä ja mausteinen. Herkullinen viski!
Kylmäsuodattamaton, single cask ja tynnyrivahvuinen laatuviski. Karpalo yllätti allerkirjoittaneen. Katajan ja karpalon vuoksi tuo mieleen suomalaisen metsän loppusyksystä tai alkukeväästä. Harvoin mikään viski antaa näin vahvaa mielikuvaa jostain paikasta tai tilasta. Cragganmorelta olen 12-vuotiasta OB:tä tämän herkun lisäksi maistellut ja täytyy todeta, että lisää tisleitä on tislaamolta lasiin saatava.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti