Tällä kertaa tastingin veti allekirjoittanut ja kattaus oli hyvinkin perinteinen.
Glenkinchie 12 yo, 43 %
Cardhu 12 yo, 40 %
Clynelish 14 yo, 46 %
Caol Ila 12 yo, 43 %
Edustettuina olivat neljä suurinta Skotlannin viskintuotantoaluetta. Kaikki pullot saa myös Alkosta kotiin (melkein) alle 60 eurolla. Eli takaisin perusasioiden ääreen.
En kerennyt näistä sen tarkempia nootteja kirjailla ylös, mutta muutama huomio viskeistä jäi mieleen.
Ensimmäinen niistä on Cardhun surkeus. Cardhu ei oli ainoa, joka ei saanut yhtään ääntä lopun "illan paras viski" -äänestyksessä. Jotain viskistä kertoo myös se, että muutama peruuntumisten vuoksi pöydällä pyörinyt ylimääräinen annos ei meinannut millään kelvata osallistujilla. Jos ilmainen viina ei mene suomalaisille kaupaksi niin on jo jotain pahasti vialla.
Jos Cardhu pitäisi kuvata yhdellä sanalla, niin se olisi "tylsä". Hauskasti usealta paikallaolijalta löytyi hyviä muistoja Cardhusta viskiharrastuksen alkuajoilta. Joko ihmisten maku tai itse viski on siis aikojen saatossa muuttunut. Itse veikkaan molempia.
Toinen mielenkiintoinen huomio oli se, että olisin voinut lyödä vetoa, että Caol Ila äänestetään illan parhaaksi viskiksi. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaikka esimerkiksi itse olin positiivisesti yllättynyt Caol Ilan 12-vuotiaan nykykunnosta. Nautittava viski, joka ansaitsee paikkansa viskikaapissa. Ja hienosti ilta toi esille sen, että makuja on yhtä monta kuin juojaakin. Samassa pöydässä illan parhaaksi viskiksi seuloutui sekä Caol Ila että erittäin kevytrunkoinen Glenkinchie.
Illan ykkösviskin titteli meni tietysti ylämaille ja Clynelishille. Vaikka sitä kuuluisaa vahamaisuutta saa 14-vuotiaasta etsiä koirien ja kissojen kanssa, on Clynelish edelleen perusmallas, joka tuntuu suussa erinomaiselta. Mukava mausteisuus, toffee ja tukeva mallasrunko tekee viskistä hintaluokassaan ostamisen arvoisen tuotteen.
Ja parastahan viskitastingeissa on jatkot. Tällä kertaa jatkoilta löytyy muun muassa tällaista:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti