Aloitetaan tämänkertainen postaus elokuvasuosituksella. The Angel's Share tuli viime viikolla katsastettua ja kyseessä oli varsin mukava pätkä. Lyhyesti referoiden elokuva kertoo ehdonalaisvangista, joka ehdonalaisvalvojansa toimesta tutustuu yksimaltaisten maailmaan. Mies paljastuu todelliseksi luonnonlahjakkuudeksi viskin maistelussa ja tislaamovierailun aikana päähenkilö saa ystäviensä kanssa idean, jonka toteuttamista elokuva seuraa. Elokuva tarjoaa huumorin ja draaman lisäksi kauniita maisemia ja todella hankalasti ymmärrettävää skottimurretta. Ilman enkkutekstejä en elokuvaa suosittelisi, ellei fluentisti lontoo taivu. Ja kyllä, ainakin kaksi tislaamoa pääsee esittelemään logoaan ja tilojaan. En paljasta, katso itse.
Viskinä esittelen tällä kertaa budjettihighlanderin. Glencadamin OB kymppi oli tarttunut kaverin haaviin ulkomaan reissulta, "koska se oli halpa ja siinä luki single malt". Odotukset eivät siis olleet korkealla. Whisky Biblen selailu kuitenkin osoitti, että tislaamon tuotteet ovat ainakin Murraylle maistuneet. Kyseinen pullote oli saanut herralta huikeat 95 pistettä. Tislaamo ei ole unohtanut mainostaa tätä myöskään kotisivuillaan, joilla pääsee tutustumaan tarkemmin myös viiteen muuhun peruspullotteeseen.
Tällä hetkellä Angus Dundeen omistama Glencadam valmistaa 1,5 miljoonaa litraa tislettä vuosittain. Historialtaan Glencadam noudattaa erittäin tuttua kaavaa. Useiden omistajanvaihdosten jälkeen tislaamo sulki ovensa vuonna 2000, mutta pelastettiin Angus Dundeen toimesta 2003. Kaksi vuotta myöhemmin nykyinen Glencadam single malt näki ensi kertaa päivänvalon 15-vuotiaan OB:n tullessa markkinoille.
Glencadam 10yo OB
Tuoksu: Hennon mesimäinen, mallasta ja valkopippuria.
Maku: Mausteista mallasta, lopussa hiukan suolaa. Suutuntumaltaan miellyttävän täyteläinen. Silti maultaan jotenkin liian hennon ja kevyen oloinen.
Tämä viski tippui omalta osaltani siihen kuuluisaan harmaaseen massaan. Maistelin tätä rinnakkain Balblair 97:n ja BenRiachin 16-vuotiaan kanssa ja Glencadam jäi pahasti kaksikon jalkoihin. Liian kevyt ja hento ollakseen minun kirjoissani hyvä single malt. Murrayn hämmästyttävän korkeat pisteet pistää miettimään, että jääkö itseltä jotain ymmärtämättä tämän viskin hienoudesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti