Viski sallalaisittain - Balblair 97

Tiukan muuttorupeaman jälkeen alkaa tavarat olemaan siinä määrin paikoillaan, että on taas hetki aikaa syventyä viskiin. Tällä kertaa lasiin pääsi kyläilemaan Balblairin 1997.

Balblair ei ollut edes nimeltä tuttu ennen kuin sitä lasillinen nokkani eteen tuotiin. Tekosyitä voi aina keksiä, mutta yksi voisi olla se, että vain 15% tislaamon tuotannosta päätyy single malteiksi. Vuonna 2007 uusittu perusvalikoima perustuu vuosikertoihin, joista myös viskien nimet tulevat. Balblair 1997 / Balblair 97 on lyöty kypsymään vuonna 1997. Helppoa ja toimivaa. Uudistuksessa Balblair lanseerasi myös Glenrothesilta paljon vaikutteita saaneet pullot, jotka ovat todella näyttäviä.

Balblair omaa pitkän historian. Vuonna 1790 perustettu tislaamo on yksi Skotlannin vanhimpia tislaamoja ja, ainakin Balblairin kotisivujen mukaan, Highlandin vanhin. Viskiä tislaamon tiloissa on tehty lähes katkeamatta, vaikka tislaamo on käynyt läpi useat omistajanvaihdokset. Tällä hetkellä Balblair on Inver House Distillerssin omistuksessa, jolla on hallussaan myös Old Pulteney, Speyburn ja anCnoc. Yhtä asiaa tislaamo ei kuitenkaan ole vaihtanut: sen käyttämä vesi tulee edelleen samasta lähteestä, jota käytettiin ensimmäiseen Balblair-tynnyriin.

Balblairin 97:n ensimmäinen versio pullotettiin kymmenvuotiaana vuonna 2007. Maistelussa ollut pullo antoi ymmärtää, että vuosia olisi tullut neljä lisää ja liemi olisi pulloon päätynyt vasta 2011. Tarkkaa tietoa juuri tämän 1997/2011 pullotteen kypsytyksestä en saanut ongittua, mutta nuoremmat saman vuorikerran Balblairit ovat bourbontynnyrin lapsia. Loogisesti voisi valistuneen arvauksen heittää, että näin on myös tämän pullootteen osalta. Ainakin kaikki merkit maussa viittaavat siihen.

Pullo on karkean tyylikäs. Yksi suosikkejani.

Balblair 97 46% OB (pullotettu 2011)

Tuoksu: Kampanisu! Isäni salaisessa kampanisureseptissä käytetään viljalti vaniljasokeria, joten erotellaan tuoksut vaniljaksi ja maltaaksi. Hämmentävän paljon silti edellä mainittu leivonnainen tulee mieleen, mikä on vain hyvä asia. Ehkä enemmän sallalainen kuin kemijärveläinen.

Maku: Jämäkkä tekstuuri antaa viskille pureksittavan suutuntuman. Silti yllättävän ärhäkkä. Vanilja ja mallas saavat ystävikseen pippuria ja sokeria.

Kun katsoo omia noteja, viski näyttää herkulliselta. Jotain elämyksestä jäi kuitenkin puuttumaan. Balblair 97 on erinomainen perusviski, mutta se on vain perusviski. Se ei tarjoa yllätyksiä eikä tee mitään väärin. Mielelläni tätä juon. Silti se tuntuu painuvan keskinkertaisuuteen. Lahjapullona varma valinta näyttävän ulkoasun ja peruslaadukkaan viskin ansiosta.