Maikkelin viskilistasta osui silmään tällä kertaa hiukan vanhempi Bowmore-pullote. Douglas Laingin The Old Malt Cask -sarjan single cask vuodelta 1983. 80-luvun Bowmoret eivät mitään erikoisalaani ole, mutta jotain ajatuksia oli siitä, mitä lasiin oli tilattu.
 |
| Ruumis... |
 |
| ...ja veri! |
Bowmore 1983/2007 O.M.C. 50%
Tuoksu: Selkeä parfyymimäisyys ja saippua puskee nenään, mutta ei niin häiritsevästi, mitä olen pahimmillaan kokenut. Itseasiassa aika miellyttävästi. Ja onhan sitä herukkaakin siellä kivasti kepeään turpeeseen kiedottuna. Koko komeus on vuorattu kevyellä merisuolalla. Herkullisen tuoksuinen!
Maku: Maussa samat elementit jatkavat hallitsevina pienellä salmiakkilisällä, joka varsinkin vesitilkalla pääsee oikeuksiinsa. Maussa iän on tuomaa jämäkkyyttä, mutta kuvaisin juomaa silti sanalla hienostunut. Suurimmat särmät on hiottu pois ja tästä viskistä ei mitään äärimmäisiä nootteja saa. Jokin metallinen jälkimaku juomasta jää suuhun, joka pienesti häiritsee viskielämystä. Pitkän jälkimaun pauloissa tästä ei kuitenkaan jaksa välittää.
Hieno, hieno juoma. Herukka ja parfyymit pysyivät tässä Bowikassa sopivan pyöreinä ja tasapainossa, jotta mitään ällötysrefleksiä ei päässyt syntymään. Sunnuntaiviskiksi täydellinen, sillä jätti jälkeensä hartaan tunnelman ja oli jälleen muistutus siitä, millaisia elämyksiä viskiseikkailut voivat lasiin kuljettaa. Amen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti