Port Askaig on yksi Islayn tuotteiden mysteeripullottajista. Vahvojen huhujen mukaan pullo sisältää Caol Ilaa ja voisin äkkiseltään sen maistamieni pullojen osalta allekirjoittaakin. Toisaalta, miksipä sitä mukavaa salaperäisyyttä sen kummemin pullon ympäriltä pois pyyhkimään. Pieni tietämättömyys on nykyajan informaatiotulvassa olotila, johon on hyvä totuttautua.
Ostin pullon hetken mielijohteesta, kun Whisky Magazine tätä paria numeroa sitten kehui lompakkoystävälliseksi löydöksi. En ole vähään aikaan mitään kovin turpeista kaappeihini hankkinut, sillä mantereen viskit ovat vieneet mielenkiinnon. Siihen nähden tämä oli todella positiivinen yllätys. Itseasiassa oikeinkin kotoinen. Näinkö se tuhlaajapoika palaa häntä koipien välissä takaisin kotiin?
Hattu pois sisällä! |
Port Askaig 12yo
T: Vahvan suolainen, turvetta ja sitrushedelmiä. Aika yksioikoisen oloinen, mutta kaikki osaset tuntuvat nenään olevan kunnossa. Yllättävänkin merellinen.M: Ei mitään yllättävää. Sitrukset nousevat ehkä vielä vahvemmin turpeen alta esiin kuin tuoksusta saattaisi olettaa. Makea. Sitruksinen makeus yhdistettynä turpeeseen ja suolaan tuo mieleen myös salmiakin. Hiukan ohuen oloinen, mutta ei missään nimessä vetinen vaan osaset ovat hyvin tasapainossa.
Port Askaig 12yo tuo mieleen ruisleivän ja perunat. Perusruokaa, joka määrittää muut ruokailuelämykset. Eräänlainen toimiva arkiviski. Helppo lähestyä ja nauttia, mutta ei vaadi tunnin tutkiskelua, jotta aukeaa. Toisaalta ei harmita, jos viskin siemailee sen kummemmin miettimättä kitusiin. Tämä onkin aukaisunsa jälkeen ollut nopeiten hupeneva pullo viskikaapissani. Loppuun vielä runoutta maailman tunnetuimmalta viskinjuojalta, Lemmy Kilmisteriltä:
"I don't care about Speyside anymore.
Islay, Islay I'm coming home!"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti