Balvenieta St. Michaelissa 28.1.2014

Viime keskiviikkona potkaistiin Oulun vuoden 2014 VYS-tastingit käyntiin. Kattaus oli tälläkin kertaa oivallinen ja eikä esittelijässäkään nokan koputtamista ollut. Timo Laurila oli tätä ennen vieraillut Oulussa vetämässä  Glenfiddich-tastingia. William Grant & Sons näyttää pitävän omistaan hyvää huolta ja tälläkin kertaa oli pientä yllätystä luvassa.

Kattaus oli peruslaadukas sisältäen Double Woodin 12- ja 17-vuotiaat versiot, 15yo Single Barrelin, 21yo Port Woodin sekä Tun 1401:en. Etukäteen hehkutetun 17-vuotiaan olin päässyt maistamaan jo vuosi sitten tislaamolla vieraillessani, joten kattauksen ainut uusi viski oli Tun 1401. Tämä ei toki haitannut, sillä Balveniet maistuvat aina. 17-vuotias Double Wood lanseerataan Suomeen vaiheessa X tätä kevättä.

Itse tilaisuus aloitettiin pienellä henkilökultin palvonnalla. Turhuuden alttarilla pääsi ylistämään muutaman lyhyehkön videon avulla Balvenien sielua, David Stewardia. Yleensä en videoista osana tastingia pidä, mutta lyhyehköt videot eivät haitanneet tällä kertaa ollenkaan. Päin vastoin. Kiva lisä muutenkin ammattimaisesti vedettyyn tastingiin.

Itse viskit olivat ns. peruskauraa. En jaksanut sen kummemin vääntää tasting notea vaan keskityin sosiaalisten kontaktien ylläpitoon ja Laurilan höpinöiden kuuntelemiseen. Muutama seikka jäi kuitenkin mieleen:

1. Balvenien 12yo Double Wood on nenään yksi parhaita viskejä koskaan. Todella miellyttävä yhdistelmä hunajaa, pähkinää ja tammea. Sääli, että maku ei ylä lähellekään näitä sfäärejä.

2. 21yo Port Wood oli ehkä kattauksen paras viski, mutta kaipaisi kipeästi voltteja lisää, että hintalappu oli oikeutettu. Ostan mieluummin indie-arvan kuin tylsän (mutta erittäin laadukkaan) OB:n tässä hintaluokassa.

3. Tun 1401 tuntui melkeinpä liian tammiselta minun suuhun. En hirveästi innostunut. Arde muistelee, että kyseessä oli Batch 5. Luotamme häneen.

No entä se yllätys? Laurila oli tuonut tislaamolta parin desin samplen 13-vuotiasta bourbon kypsyteltyä CS:ää. Tällaiset yllätykset nostavat tastingin pisteitä ainakin minun silmissä. Ja ei se itse viskikään pahaa ollut.

Tislaamolla on mahdollisuus pullottaa joko tätä tai hieman vanhempaa sherrykypsytettyä tuliaisiksi. Itse nappasin aikoinani sherrykypsyteltyä termariin, mutta enpä ole vielä päässyt lahjaksi mennyttä pulloa maistamaan. Sen verran kuitenkin pelasin varman päälle, että oma pullotus meni salaisen viskikerhomme perustajajäsenelle. Ei ole vaaraa, että samplea ei saisi maistoon. Tulevia seikkailuja odotellessa.

P.S. Kaksi yötä jouluun on!