torstai 5. huhtikuuta 2018

Maisteluraportti: Ailsa Bay St. Michaelissa

Ailsa Bay on turvesavuinen lowland viski. Pari vuotta sitten lanseerattu juoma ei itselläni ensimaistelussa herättänyt tunteita. Onneksi St. Michaelin takahuoneeseen oli eksynyt Beverages Finlandin Jyri Pylkkänen kertomaan viskistä. Ja mikä tärkeintä, hänellä oli mukanaan tynnyrisampleja, joten laseihin saatiin jonkin tyyppinen rekonstruktio Ailsa Baysta.

Lowland on alueena tunnettu kevyemmän profiilin single malteista, joten Ailsa Bay on markkinointimielessä aika nokkela veto. Markkinoinnissa on noin muutenkin onnistuttu hyvin. Korkista löytyvä curlingkivi jää mieleen, etiketistä löytyy hauskoja koordinaatteja tislaamolle, PPM mitataan juuri ennen pullotusta ja viskistä on saatavilla jopa SPPM (sweet parts per million) lukema.

Tunnetusti markkinamiesten höpinöillä ei makuun ole hirveästi vaikutusta. Sen sijaan sillä, että viski on kypsynyt aluksi merkittävän pienissä tynnyreissä voi ollakin. Kyseessä ovat siis 25-100 litran vetoiset tynnyrit, joissa on alunperin majaillut Hudsonin Baby Bourbon -nimistä tuotetta. Näissä Ailsa Bay kypsyy ensimmäiset 6-9 kuukautta.

Ailsa Bay 48,9%

Tuoksu: Raakaa ja nuorta. Vahva turve ja vihreitä hedelmiä.

Maku: Makea, savun ja turpeen kyllästämä. Ripaus vaniljaa, vihreää omenaa. Yksioikoinen ja paloviinamainen.

Kun katsele omia muistiinpanoja niin pakko sanoa, että ei se niin pahaa ollut mitä nootit antaa ymmärtää. Itseasiassa ihan jees. Nuoressa, hiukan kypsymättömämmässä viskissä savu ja turve pelastavat paljon. Viinamainen robustisuus on savun ja turpeen kanssa itseasiassa ihan miellyttävää.

Seuraavaksi oli vuorossa Ailsa Bayn komponentteja. Lasiin saatiin siis neljä tynnyrivahvaa näytettä. Ensimmäisenä maisteltiin Hudsonin Baby Bourbon -tynnyreissä kypsyteltyä Ailsa Bayta. Näistä viski päätyy joko first tai refill bourbontynnyriin tai virgin oak -tynnyriin.

Hudson Baby Bourbon kypsytetty 57,1 %

Tuoksu: Jyvää, keksiä, voita. Yllättävän kutsuva.

Maku: En uskoisi todellakaan näin nuoreksi. Tuntuu ikääntyneemmältä kuin Ailsa Bay. Mukavat mausteet ryydittää tuoksun lupaamat komponentit kielenpäältä kurkusta alas. Tykkäsin.


First fill Bourbon 61,5 %

Tuoksu: Raikas, mineraalinen. Meripihkaa, vaniljaa ja omenaa.

Maku: Tikkuja ja vaniljaa. Ei näy enää omenaa kielenpäällä.


Re-fill Bourbon 57 %

Tuoksu: Perinteinen leivontamaustespektri: vaniljaa, omenaa, tiettyä jyvämäisuutta.

Maku: Mukava mineraalisuus kietoo leivontatarpeet valitettavan pontikkamaiseen kliimaksiin.


Virgin Oak 64 %

Tuoksu: Puukäsityöluokkaa ja kunnolla. Sahanpurujen seassa ripaus vaniljaa.

Maku: On tikkuja ja tammea. Jälleen jotenkin mineraalinen suutuntuma, josta pidän. Tähän sai vettä holvata isolla kädellä.

Yleensä olen tynnyrisampleista innoissani, mutta nämä nyt ei jotenkin maistunut. Hauska mineraalisuus säilyi kaikissa, mistä tykkäsin, mutta noin muuten oltiin tekemisissä joko laiskojen tynnyreiden tai todella nuorten näytteiden kanssa. Baby Bourbon näistä ehdottomasti paras. Hauskaa nämä oli silti juoda ja ihmetellä maailman menoa.

Ailsa Bayn ja tynnyrinäytteiden lisäksi oli tarjolla samansta portfoliosta myös Girvanin tuotteita ja bonusylläri. Girvan ja Ailsa Bay tehdään molemmat Girvanin tislaamon tiloissa, mutta eri pannuilla. Valtava teollisuuslaitos tuottaa Ailsa Bayn ja Girvanin lisäksi Hendrick'sin giniä ja puskee raaka-aineita Grantsin blendeihin.

Girvan No. 4 aps

Girvan No. 4 aps 42 %

Tuoksu: Ei omenaa vaan selvää päärynää. Raikas ja mineraalinen.

Maku: Voimainen suutuntuma, jota raikas mineraalisuus kivasti tukee. Aika kehnot komponentit mistä rakentaa.


Girvan 25 42 %

Tuoksu: Ruohoa, suklaata. Makea ja kutsuva.

Maku: Yllättävää mausteisuutta, konvehteja ja ruohoa. Silti kevyt.

Jyväviskiksi Girvanin 25 oli oikein hyvää. Helposti juotava ja silti löytyi tarttumapintaa. Silti jäin miettimään oliko viski hengetön vai elegantti? Number 4 apsista ei puolestaan juuri kerrottavaa jäänyt. En ostaisi.

Viski on kyllä jännää. Vaikka viskit olivat tällä kertaa heikohkoja, oli tapahtuma mukava ja menisin vaikka heti uudestaan. Ja se ylläri oli tietysti Hudsonin Manhattan Rye, josta annan trendikkään yhden sanan arvostelun: "mattolaituri".

Hudson Manhattan Rye

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti