Tälläisiä elämän peruspilareita ovat itselleni esimerkiksi se, että Lagavulinin 16-vuotias on ainoa peruspullote Lagavulinilta, ja että Ardbegin peruspullotteita on vain kolme - Ten, Uikutus ja Corry.
Niin kuin konservatiiveille yleensä käy, ajan puskutraktorit romuttavat idyllit ja elämän perusteita on mietittävä uudestaan. Lagavulinilta tupsahti 2016 8-vuotias juhlapullo, joka nostettiin myöhemmin 16-vuotiaan rinnalle osaksi peruspullotesarjaa. Ardbeg puolestaan lanseerasi 2017 An Oan ja taas pukkasi kriisiä!
An Oa jatkaa Ardbegin nimeämislinjaa: satunnaisesti valittu pinnanmuoto tislaamon läheisyydestä gaeliksi. Tällä kertaa kyseessä on Oan niemi/kallio, josta löytyy kiviä ja linnunpesiä. Tarkempia tietoja kannattaa tarkastella vaikka täältä.
Itse viski on nasu, jossa on käytetty ainakin kolmea erilaista tynnyrityyppiä. Virgin oak, PX ja bourbon tynnyrit on vatattu yhteen tammisessa vattausastiassa, jonka Ardbeg on, ilmeisesti tätä projektia varten, päättänyt hankkia.
Profiililtaan An Oaa markkinoidaan hiukan helpommin lähestyttävämpänä Ardbeginä. Sanat mellow ja smooth vilahtelevat tislaamon omissa markkinointimateriaaleissa. Alkossa hinta asettuu lähemmäs Teniä kuin Uikutusta/Corryä.
Otin rinnalle vertailun vuoksi Teniä. Ennen maistamista on syytä kerrata lähes mantranomainen valhe - maku ratkaisee!
Maku: Yllättävän pistävästi hyökkää etanoli kielen päälle. Turve tulee esille vasta jälkimaussa. Ripaus pippuria, hyppysellinen suolaa. Jotain sotkuista syksynlehteä ja vieno tammisuus.
Verrokkina ollut Teni on huomattavasti puhtaampi viski. Molemmista löytyi hedelmäisyyttä, mutta Tenin raikas omena on mielyttävämpi kuin An Oan tunkkainen marjaisuus.
Voisi sanoa, että An Oa tummempi ja sekavampi Ten. Maailmalla jotkut ovat olleet sitä mieltä, että näitä kahta ei erota toisistaan, mutta rinnakkain näistä jotain eroja löytää. Minulle Ten uppoaa paremmin, mutta en näi mahdottomana että jollekin An Oa olisi enemmän mieleen. Ja minusta An Oa on tarpeeksi erilainen, jotta paikka uutena peruspullotteena on perusteltu.
 |
| Ardbeg An Oa. |
Ardbeg An Oa, 46,6 %
Tuoksu: Teniin verrattuna tummempi ja sekavampi nenä. Turvetta ja syksyn lehtiä. Aivan ripaus punaista marjaa.Maku: Yllättävän pistävästi hyökkää etanoli kielen päälle. Turve tulee esille vasta jälkimaussa. Ripaus pippuria, hyppysellinen suolaa. Jotain sotkuista syksynlehteä ja vieno tammisuus.
Verrokkina ollut Teni on huomattavasti puhtaampi viski. Molemmista löytyi hedelmäisyyttä, mutta Tenin raikas omena on mielyttävämpi kuin An Oan tunkkainen marjaisuus.
Voisi sanoa, että An Oa tummempi ja sekavampi Ten. Maailmalla jotkut ovat olleet sitä mieltä, että näitä kahta ei erota toisistaan, mutta rinnakkain näistä jotain eroja löytää. Minulle Ten uppoaa paremmin, mutta en näi mahdottomana että jollekin An Oa olisi enemmän mieleen. Ja minusta An Oa on tarpeeksi erilainen, jotta paikka uutena peruspullotteena on perusteltu.
***
Selaisin arkistoja ja hoksasin, että noin kolme vuotta sitten olin kirjoitellut pikaisesti tastingista, jossa oli koko perusrange ja Perpetuum rinnakkain. Sinne pääsee tästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti