Tarinan mukaan Bruichladdich osti Port Charlotten kylästä löytyvän vanhan Lochindaalin tislaamon tarkoituksenaan avata se uudelleen. Tarinalla ei ollut onnellista loppua. Ilmeisesti rahoituskierros ei mennyt suunnitelmien mukaan ja tislaustoimintaa ei koskaan aloitettu uudestaan.
Bruichladdichin omistukseen siirtyneet tislaamorakennukset eivät kuitenkaan jääneet tyhjänpantiksi. Bruichladdichin tislaamolla tislattu Port Charlotte nimittäin kärrätään Lochindaalin tislaamon varastorakennuksiin kypsymään. Erittäin turvesavuinen tisle (n. 40 ppm) saa ainakin markkinointi-ihmisten mielestä näin aivan erityisen luonteen. Ja voi siinä osa totuutta ollakin, Port Charlottet ovat erinomaisia viskejä.
 |
| Melkein koko kattaus kuvassa. |
Port Charlotte An Turas Mor 46 %
Tuoksu: Vaniljajäätöä päärynäkastikkeella. Makea ja kutsuva.
Maku: Vaniljajäätelö muuttuu vaniljarinkeliksi, jossa mukana turvetta ja tuhkaa.
Jälleen kerran Jim McEwanin "huolella parhaista tynnyreistä valittu multivintage". Veikkaisin, että aika börbbävetoinen tynnyröinti tässä on. Ok, jopa hyvää, ei erinomaista.
 |
| Port Charlotte Islay Barley 50 % |
Port Charlotte Islay Barley 50 %
Tuoksu: Jyvämäinen, makean savuinen. Nuorekas.
Maku: Jyviä, turvetta, suolaa, pippuria ja vichyvettä.
Islayn saaren pelloilta raahatut ohrat antaa yllättävän jyvämäisiä nootteja. Hauska mineraalisuus miellyttää, mutta aika yksinkertaisilla komponenteilla tässä mennään.
Port Charlotte 2007 CC: 01 57,8 %
Tuoksu: Kuivattuja hedelmiä, venelakkaa, turvetta, luumuja ja toffeeta.
Maku: Kuivaa hedelmää ja turveetta. Isolla haukulla reilusti puuta ja jopa tanniineja.
Tämä oli jännää. Vanhoissa Cognacin seudun Eau De Vie -tynnyreissä kypsytetty travel retail -viski maistui mainiolta.
Port Charlotte 2002/2015, Bourbon barrel, Malts of Scotland, 55,4 %
Tuoksu: Nuotionpohjaa, grillattua kalaa, suolaa ja pullataikinaa. Tuo Ardbegin mieleen.
Maku: Turvetta, kalaa, keltaisia hedelmiä. Vedellä jopa ruohomaisia juttuja.
Koska MoS on yksi parhaista indiepullottajista, olin jopa hiukan pettynyt tähän. Ardbeg mielikuvat olivat outoja, vaikka eihän Ardbegissä mitään vikaa ole. Tästä nelikosta ehdottomasti CC:01 oli eniten minun mieleeni.
Loppuun tykiteltiin sitä synkempää jynkytystä kolmen dramin verran. Ja voi pojat ne oli hyviä!
 |
| Port Charlotte 2004/2015, Leroy Red Wine Cask, Malts of Scotland, 57,1% |
Port Charlotte 2004/2015, Leroy Red Wine Cask, Malts of Scotland, 57,1%
Tuoksu: Rikkiä, huonekalulakkaa, punaista marjaa. Todella hyvä!
Maku: Rikkiä, kumia, tammea, tanniineja. Miellyttävän likainen ja robusti. Ripaus salmiakkia.
Illan paras viski. Äärimmäinen pommi joka osa-alueella! Tätä saa muuten kuulema auctionista alle satkun. Ostakee pois!
Port Charlotte PC 12 - Oileanach Furachail 58,7 %
Tuoksu: Märkää paperia, joululimppua ja tummaa puuta.
Maku: Synkkää jynkytystä! Tuhkaa, turvetta, marjoja, lakkaa. Pitkä ja monitahoinen viski.
Tätä olin juonut ennenkin ja kehunut maasta taivaisiin. Ja olihan se edelleen hyvää, mutta Leroy oli parempaa. Kompleksisuudessaan saattaisi kestää Leroyta paremmin aikaa. Erinomainen viski.
Port Charlotte, Valich 02 Gorag, 11 yo 62 %
Tuoksu: Rikkiä, mansikoita, ruutia, turvetta.
Maku: Ruutia ja huonekalulakkaa. Tammea, ja kyllä se mansikka löytyy myös mausta. Todella tuhti. Saa läträtä vedellä!
Huh, mikä tykki! Itse tislaamon kaupasta pullotettu erikoiserä. Pessac-Leognan punaviinitynskää ja sen sellaista. Äärimmäinen viski, joka tarvii aikaa ja vettä. Tähän pitää melkein tutustua uudelleen, mutta joka tapauksessa erinomainen viski.
Tämän illan perusteella rahojansa ei kyllä hukkaan heitä, jos ne Port Charlotteen sijoittaa. Erityisesti viinitynnyrit tuntuvat toimivan loistavasti tälle tisleelle. Kaiken lisäksi, näitä saa vielä ihan siedettävillä hinnoilla. Tykkään, ostan, juon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti