sunnuntai 7. helmikuuta 2016

Panimovierailu Maistilalle

Pienpanimot. Pienpanimobuumi. Oululaiset pienpanimot. Tässä olivat avainsanat lauantaille, kun neljän hengen seurueemme suuntasi sille Oulun "vähemmän tunnetulle" panimolle, eli Maistilaan. Panimo löytyy kätevästi kivenheiton päästä omalta kotioveltani, joten olihan se käytävä vihdoin vierailulla. Vierailun järkkääminen onnistui kätevästi ottamalla poikiin yhteyttä sähköpostilla. Jos kiinnostaa käydä panohommia katsomassa, niin yhteystiedot löytyvät Maistilan nettisivuilta osoitteesta http://maistila.fi/


Tämän jos juo, tulee humalaan.
Tuotekehityksen kulmakivi.
Lyhyesti sanottuna vierailu oli mainio. Kaksi tuntia mukavaa, rentoa jutustelua alan ammattilaisten kanssa asiasta, johon kavereilla palo oli valtava. Homma tuntui mukavan maanläheiseltä. Riku ja Joni ovat muuten täysipäiväisiä panomiehiä, mistä hatunnosto ainakin täältä suunnasta. Jos tehdään, niin tehdään täysillä!

Alkuun maistelimme erilaisia jyviä ja haistelimme humalia. Kuulema noin 95% käytetystä maltaasta tulee kotimaiselta Viking Maltilta. Poikkeuksina ainakin suklaamallas ja Maris Otter tulevat Lahden ulkopuolelta. Humalapuolella pienpanimoilla on samanlaisia ongelmia kuin kotipanijoilla. Isot pelurit vievät parhaat päältä. Toki Maistilan kaverit ovat ruokaketjussa hiukan perus keittiöpanijaa ylempänä, mutta kuulema ei kaikkia humalia saada haluttuja määriä hommattua. Jännästi buumi näkyy myös siis humalan saatavuudessa.

Maistilan pienet, mutta monilukuiset käymistankit takaavat sen, että tuotteiden varianssia on helppo pitää yllä. Veljeksillä oli myös selkeä visio muutamista perustuotteista, joita koetetaan pitää valikoimassa pidempään. Ainakin Kaira, Optimisti ja ehkä myös Stereotyyppi pääsevät Maistilan vakipanoiksi. Rajallinen kypsytyskapasiteetti pitää huolen osaltaan myös siitä, että pidempää kypsytystä vaativia oluita ei hirveän montaa Maistila pysty kerralla tuottamaan. Jo tällä hetkellä ravintoloista löytyvä villihiivalla tehty Tilus oli ollut kypsytysaikansa vuoksi ongelmallinen tapaus pienpanimolle. Toki tällaisiakin oluita Maistila aikoo tulevaisuudessakin markkinoille tunkea. Veljekset haaveilivatkin suurista tammitynnyreistä nykyisten kypsytystankkien yläpuolelle. Kuulema heti seuraavasti lottovoitosta menevät asennukseen.
Kypsytystankit näyttävät aivan joiltain ympyräsuisilta eliöiltä.

Käymisastiat kauniissa rivissä.
Markkinoinnista ja Maistilan mainioista etiketeistä vastaava Riku avasi myös hiukan firman kettuetikettiä. Kettu ja siihen populaarikulttuurissa ja kansantaruissa yhdistetyt ominaisuudet kuvastavat panimon asennetta. Viekas, kujeileva ja älykäs kettu ei ole mustavalkoinen ja yksioikoinen hahmo vaan kätkee sisälleen niin positiivisia kuin negatiivisiakin mielleyhtymiä. Tämä mielikuvan monimuotoisuus oli ollut yksi merkittävä tekijä logon hahmon valinnassa. Ja onhan se toki myös näyttävä ja mieleenpainuva.

Stereotyyppi. Kuvan otti Teemu Husso.

"Mitäs se tämä on?" Kuvan otti Teemu Husso.
Tulevaisuuden suhteen Riku ja Joni olivat yhtä optimistisia kuin kaveri Optimistin etiketissä. Ymmärsin, että ainakin Saison de Patio palaa patiokauden alussa tuotantoon ja myös kollaboraatio-oluita on etelän vetelien kanssa suunniteltu. Muuten jutut kulkivat alkoholipolitiikasta, kotipanemisesta ja olutkulttuurin nyansseista keskustellen. Kaksi tuntia myöhemmin kun astelimme ovesta pihalle, oli maailma huomattavasti kauniimpi ja olo viisaampi. Onnea Maistilalle valitsemallaan tiellä!






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti