Maisteluraportti: Springbank ja tantrajuominen

Viime lauantaina sain kunnian maistaa muutaman Springbankin hyvässä seurassa. Samalla lanseerattiin lisää viskisanastoa. Koulujen alkamisen kunniaksi kanssamaistelijain iloksi ja opiksi kerrottakoon:

Tantrajuominen: Oletusarvoisesti parhaan juoman jättäminen nautinnon pidentämiseksi tastingin viimeiseksi.

Historioitsijat tietävät kertoa, että jo muinaiset intialaiset tunsivat Springbankin tantrajuomispotentiaalin.

Joimme illan aikana seitsemän Springbankkia ja eräs kanssamaistelija kertoi jättävänsä yhden viskin nenän perusteella viimeiseksi. Näin saa pitkitettyä nautintoa. Yleensähän idea tai haave asiasta on nautinnollisempaa kuin itse asian saavuttaminen. Pitää nauttia matkasta ja muita latteuksia.

Springbank CV

Springbank CV, 46 %

Tuoksu: Yllättävän parfyyminen, vinopino keltaisia hedelmiä ja reilulla kädellä erilaisia mausteita.

Maku: Hedelmiä, kivasti tammea. Hyvä, roteva suutuntuma. Hiukan kääntyy makujen sillisalatiiksi.

Yllättävän hyvää. Toki täytyy myöntää, että oli viskikin niin sanotusti "maullaan". Hyvä aloitus tastingille.

Seuraavaksi sitten 18-vuotiaan Springerin kimppuun. Kyseessä siis 2009 pullotettu ensimmäinen batchi. Odotukset olivat korkealla.

Springbank 18 yo

Springbank 18 yo, 46 %

Tuoksu: Kakkua, kukkaisuutta ja hyvin selkeä maitosuklaa.

Maku: Punaisia marjoja, aivan aavistus ruutia. Isolla haukulla suoranainen suklaapommi.

Tätä viskiä kuvaavat kaksi sanaa: tasapainoinen ja hienostunut. Raadin konsensus oli, että loistava viski, mutta väärässä tastingissa. Niin robustia tykittelyä oli nimittäin luvassa että oksat pois.

Oddbinsille pullotettu manzanillakypsytelty 1996 vintage ei ollut mikä tahansa viski.

Springbank 1996 Vintage for Oddbins.

Springbank  1996/2009, Vintage for Oddbins, 55,6 %

Tuoksu: Todella tymäkkä ylikypsien hedelmien ja kuolleiden lehtien tuoksu. Rikkiä ja venelakkaa.

Maku: Ylikypsät hedelmät ja lehdet melkein mätänevät suuhun. Kuin kompostia joisi. Hiukan ipamaista happamuuttaa myös jälkimaussa. Suolaa.

Jos viskiä kuvailee sanalla "mätä" voisi luulla kyseessä olevan juomakelvottoman tuotteen. Tämä viski oli paras tänä vuonna juomani viski. Aivan helvetin hyvä. Hankkikaa, juokaa, nauttikaa.

Tämän viskin suurimmaksi ansioksi on kuitenkin luettava sen antama opetus. Ensimmäistä kertaa sain tämän tyylisten viskien makumaailman happamuuden yhdistettyä tuplaipojen happamaan katkeroon. Molempia on tullut juotua, mutta tämä yhtäläisyys on jäänyt huomaamatta. Ja parasta on se, että kyseessä on todella miellyttävä maku.

Manzanillan jälkeen maistoon viskiä samalta vuodelta, mutta fino sherry-kypsytyksellä. Milanon viskifestivaaleille vuonna 2009 pullotettu herkku siis kyseessä.

Springbank 1996 Vintage for Milano Whisky Festival

Springbank 1996/2009, Vintage for Milano Whisky Festival, 57,1 %

Tuoksu: Hiukan edellistä kevyempi, mutta samalla sivulla ollaan. Hedelmät ripauksen kuivempia ja suolaisuus enemmän esillä. Huippu nenä!

Maku: Tammisuus puskee hienosti esille, joskaan ei niin äärimmäisenä kuin manzanillakypsytyksessä. Reilusti tanniineja, eli ottaa poskeen. Kaakaota ja muita suklaanootteja.

Hieno viski, mutta jäi nyt manzanillan jalkoihin.

Näiden jälkeen siirryimme kolmen Springbankin Wood Series -pullotteen kimppuun, mutta niistä lisää maanantaina. Tätä kutsutaan tantrabloggaamiseksi.