sunnuntai 26. elokuuta 2018

Maisteluraportti: VYS ja Port Ellen

Keskiviikkona Oulussa juotiin viskihistoriaa. Viskin Ystävien Seuran maistelutilaisuudessa pöydässä komeili 4 Port Elleniä ja Old Guns blendi, joka suurella todennäköisyydellä pitää myös sisällään viljalti Port Elleniä.

Tilaisuus myytiin loppuun puolessa tunnissa ja 65 euron hinta oli vähintäänkin kilpailukykyinen. Nämä ovat viskejä, joita ei noin vain saa edes rahalla.

Illan isäntänä toimi Nikkasen Jarkko, joka oli tehnyt kotiläksynsä huolella. Port Ellenin historia punottiin Nikkasen turinoissa osaksi koko Islayn ja Skotlannin viskiteollisuuden historiaa. Tykkäsin ja nautin.

Illan kattaus oli kokonaisuudessaan seuraava:

Old Guns 40 %
Port Ellen 16 yo Connoisseurs Choice 1970, 40 %
Port Ellen 18 yo Wilson & Morgan 1976 95/1592, 46 %
Port Ellen 23 yo, Signatory 14.1.1975 #152 & 153, 43 %
Port Ellen 24 yo, Signatory 8.4.1975 #1763, 43 %


Ensimmäisenä lasiin pääsi Old Guns. Blendin paikka kattauksen avaajana oli perusteltu. Port Ellenin 70-luvun alussa omistanut Low Robertson tuotti Italian markkinoille kyykkyblendiä ja ei ole mitään syytä olettaa, että hän ei olisi laittanut oman firman liemiä pullotteeseen.

Old Guns 40 %


Old Guns 40 %


Tuoksu: Salmiakkia, vahaa, suolaa, ylikypsiä keltaisia hedelmiä. Mätäneviä lehtiä.

Maku: Suola, pippuri. Vahaa, taikinaa, keltaista hedelmää ja kaurakeksiä.

Blendiksi käsittämättömän monitahoinen. Jyväkomponentit ilmenivät pienenä keksimäisyytenä jälkimaussa, mutta nekin olivat vain mukava lisä monipuoliseen makujen kirjoon. Hieno aloitus.

Port Ellen oli suljettuna 1929-1967. Nikkasen mukaan 70-luvun alun Port Elleneitä ei ole hirveämmin pullotettu, joten seuraavana päästiin maistamaan todellista outolintua. Esimerkiksi Annual Release -sarjan vanhin pullote on vuodelta 1978.

Port Ellen 16 yo Connoisseurs Choice 1970, 40 %


Port Ellen 16 yo Connoisseurs Choice 1970, 40 %


Tuoksu: Parfyymiä, kukkia, erittäin voimakas tervaleijona pienellä ripauksella mustaherukkaa. Huh huh!

Maku: Tervaleijona jyrää. Mukana roikkuu kukkaisia nootteja, raikasta keltaista hedelmää ja tyylikästä savuisuutta.

Törkeän hyvä viski! Ajan kanssa muuttui nestemäiseksi tervaleijonaksi.
Port Ellen 18 yo Wilson & Morgan 1976 95/1592, 46 %


Port Ellen 18 yo Wilson & Morgan 1976 95/1592, 46 %


Tuoksu: Pastillia, selkeästi edellistä mausteisempi. Hunajaa, sitruksia, mentholia ja ripaus pullataikinaa.

Maku: Lääkemäinen. Sitrusta, selkeän turpeinen. Dieseliä ja pippuria isolla kädellä.

Tämä toi likaisuudessaan mieleen vanhan Zetorin. Silti todella monitahoinen ja nautittava.
Port Ellen 23 yo, Signatory 14.1.1975 #152 & 153, 43 %


Port Ellen 23 yo, Signatory 14.1.1975 #152 & 153, 43 %


Tuoksu: Kukkia, tuhkaa ja pastilleja.

Maku: Turvetta, tuhkaisuutta. Pastilleja. Jotenkin oudosti kuiva.

Port Ellen 24 yo, Signatory 8.4.1975 #1763, 43 %


Port Ellen 24 yo, Signatory 8.4.1975 #1763, 43 %


Tuoksu: Mukavaa mineraalisuutta. Pastilleja, salmiakkia, tuhkaa ja taikinaa.

Maku: Salmiakkia, tuhkaa, edellistä makeampi, ripaus tervaa.

Nämä kaksi kaveria juonnettiin sisään "perinteisinä" Port Elleneinä. Ja kyllähän näistä ne harvat maistamani Annual Release- pullot mieleen tuli. Erityisesti tietty turpeinen tuhkaisuus toi muistoja mieleen.

Itse pidin kahdesta ensimmäisestä Ellenistä enemmän, ja samaa mieltä olivat myös kaikki paikalla olleet. CC taisi viedä loppuäänestyksessä W&M -pullotetta äänin 15-2.

Hienoja viskejä kaikki. Tällaisten iltojen takia viskiä juodaan. Tätä lisää!









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti